Sisu-Seikkailun osallistujiin kätkeytyy vuosittain satoja tarinoita ja tuomme niitä esiin kesäkuun Osallistujatarinat-juttusarjassa. Ensimmäisenä vuorossa on Karri Pasanen, jonka nimen moni seikkailija voi muistaa nähneensä Ursakin kisakuvien oikeassa alalaidassa.
Karri, mikä toi sinut kameran takaa pyörän päälle seikkailukisoissa?
Seikkailukisoja kuvatessa kävi kyllä usein mielessä, että olisipa hienoa itsekin osallistua joskus kisoihin, mutta oikeastaan ajatus konkretisoitui vasta, kun ostin itselleni ensimmäisen kunnon maastopyörän ja laji vei sitten totaalisesti mukanaan. Tässäkin kohtaa sattuma puuttui peliin, sillä tulevan Sisu-Seikkailun joukkuekaveri Tuomo Arovainio harrastaa myös aktiivisesti sekä valokuvausta että maastopyöräilyä. Ja näiden harrasteiden parissa ajatus osallistumisesta alkoi kyteä ja uskaltauduimme pari vuotta sitten ensimmäiseen kisaan eli Ursakin Challenge-sarjaan. Ja myöhemmin samana vuonna sitten Lost in Kainuun yhden päivän sarjaan. Ja nälkähän kasvaa tunnetusti syödessä… Sisun Puutec-sarja tulee olemaan kovin sarja tähän mennessä ja meille varmasti todellinen haaste.
Someseuraajat ovat bonganneet sinun tekemiä pitkiä maastopyörätreenejä itärajan tuntumassa. Kertoisitko niistä? Mitä reittejä on tullut ajettua? Reittejä ei ole juurikaan markkinoitu maastopyöräilijöille, mutta sopisivatko ne myös heille?
Lähialueen maastopyöräreitit ovat mainioita, mutta käyvät tietenkin hyvin tutuiksi ajan mittaan aktiivisille harrastajille. Vaellusreiteiltä, kuten Karhunpolulta, Susitaipaleelta ja Pogostan kierrokselta olemme hakeneet kaveriporukalla erityisesti ajohaasteita vaikeammissa olosuhteissa ja kestävyyttä pitkiä suorituksia varten. Viime kesänä ajoimme koko Karhunpolun 140 km reitin yhdessä päivässä ja se on ehkä tähänastisista suorituksista raskain. Aikaa taisi taukoineen kulua 15 tuntia.
Karhunpolku sinällään sopii lajia harrastavalle ihan hyvin ja reitillä pärjää varsinkin, jos on jo vähän ajokokemusta, mutta aloittelijan kannattaa kyllä ensin suunnata esimerkiksi Kontionpoluille. Vaellusreiteillä pahimmat paikat pystyy melko helposti halutessaan kiertämään myös teitä pitkin, joskin parhaat maisemat ja kokemukset syntyvät usein juuri noilla haastavimmilla osuuksilla.
Susitaival ja myös osa Pogostankierrosta on sitten selvästi haasteellisempi eikä sinne oikeastaan kannata lähteä kuin täysjousitetulla maastopyörällä. Suosittelisin niitä jo melko kokeneelle maastopyöräilijälle, sillä polku kulkee harjuja pitkin varsin kivikkoisessa ja juurakkoisessa maastossa. Eteneminen on hidasta ja keskinopeus ei paljon kävelyvauhdista poikkea.
Vaellusreiteillä on hyvä muistaa, että reiteillä ollaan ajoittain kaukana asutuksesta ja teistä eikä kännykkäkään aina toimi. Siksi reitille on järkevää suunnata kaverin kanssa tai pienellä porukalla ja huolehtia mukaan riittävä määrä energiaa, nestettä ja varusteita. Kaikkeen ei tietenkään pysty varautumaan, viimeksi viime viikolla Susitaipaleella pyörästäni hajosi takanapa ja jouduimme keskeyttämään ajon puolivälissä noin 100 kilometrin reittiä. Onneksi saimme parissa tunnissa meille kyydin lähtöpaikalle, kun satuimme olemaan sopivasti hyväkuntoisen metsäautotien kohdalla.
Google kertoo, että työskentelet metsäalalla. Katseletko ulkoillessa metsää metsäammattilaisen silmin vai “taviksena”? Mitä luonto merkitsee sinulle?
Katselen metsää ja luontoa jossain määrin molemmista näkökulmista. Metsäammattilaisena huomio kiinnittyy tietysti metsäsuunnitteluun, metsänhoitoon sekä toimenpiteiden laatuun. Toisaalta maastossa liikkuvana pyöräilijänä nousevat esiin ajatukset metsien monikäytöstä ja erilaisten ekosysteemipalveluiden yhdistämisestä. Talousmetsät, kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet kuuluvat yhtälailla meidän sielunmaisemaan eli suomalaisella metsällä on monet kasvot ja metsien merkitys on suomalaiselle yhteiskunnalle valtava, tarkastellaanpa sitä sitten talouden, luontoarvojen tai ilmaston kannalta.
On erityisen hienoa, että meiltä löytyy aktiivisia toimijoita niin julkiselta kuin yksityiseltä puolelta kehittämään erilaisia palveluita metsien käyttäjille. Erilaiset tapahtumat, kuten Sisu-Seikkailu ovat siitä yksi esimerkki. Minulle luonto on erityisesti virkistäytymisen ja henkisen latautumisen tyyssija, liikuinpa sitten millä välineellä ja miten raskaissa suorituksissa hyvänsä. Lähes aina metsästä palatessa mieli on parempi kuin sinne lähtiessä.
Instagram-tililläsi on peräti 15 000 seurajaa. Kertoisitko jonkun hyvän somevinkin Sisu-Seikkailun sometiimille?
Nykypäivänä sisältöä tulee niin paljon erilaisista kanavista, että erottuminen on haastavaa. Kuten niin moneen viestinnälliseen asiaan, päivitysten laatu ja ajankohtaisuus ovat varmaan ne keskeisimmät tekijät.